Kotonaolon keskellä perheen yhteisen ajan merkitys korostuu. Lapset eivät välttämättä tule vuosien kuluttua muistamaan esimerkiksi faktoja koronasta, vaan perheessä silloin vallinneen tunnelman. Mitä sinä haluat, että lapset muistavat tästä ajasta? Stressaantuneiden vanhempien kärttyisyyden ja lasten varuillaan olon? Vai oliko tämä sitä aikaa, kun käytiin aina pyöräilemässä perheen kanssa, pelattiin kivoja lautapelejä yhdessä tai hassuteltiin isovanhemmille videopuheluissa? Minkälaiset muistot haluat jättää lapsillesi, ja itsellesikin?
Lasten stressi ja huolet voivat näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen käy koko ajan ylikierroksilla. Kolmas pelleilee, kun stressaa. Vanhemman tehtävä on etsiä yhteyttä lapseen ja antaa aikaa keskusteluille. Kysymällä ja kuuntelemalla vanhempi pääsee selville siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu. Yhteinen tekeminen on loistava alusta yhteyden kehittymiselle ja vahvistumiselle. Toisinaan pienetkin lapset pohtivat suuria kysymyksiä kuolemasta, sairastumisesta tai perheen riidoista.
Stressin kesytys
Vanhemman kokema stressi tai ahdistus tarttuu helposti lapseen ja muuttaa vuorovaikutusta perheessä. Siksi vanhemman on tärkeää muistaa rauhoittaa itsensä aika ajoin. Onneksi kannamme aina mukanamme parasta keinoa rauhoittaa kehon biologiset reaktiot: hengitys. Hengityksen avulla saa rauhoitettua stressinsäätelyjärjestelmää. Jo kolme syvää hengitystä rauhoittaa stressaavassa tilanteessa ja antaa aikaa toimia järkevästi eikä esimerkiksi vihan vallassa huutaen. Harjoittele syvää hengitystä rauhallisessa tilanteessa myös yhdessä lapsesi kanssa.
Lempeä ja hellä kosketus rauhoittaa kehoa ja mieltä. Ota pieni lapsi usein syliin ja silitä hellästi hymyillen. Näin lapsi saa kokonaisvaltaisesti tunteen, että häntä rakastetaan ja hän on turvassa. Kokeile halata isompaakin lasta useamman kerran päivässä tai pörröttää hiuksia hymyillen ohi mennessä. Satuhieronta tarinat ovat oivallisia kehon ja mielen rauhoittajia. Voit myös piirtää lapsen selkään kuvioita, joita hän arvailee. Muista pitää kosketus aina kunnioittavana ja jos lapsi ilmaisee, ettei halua kosketusta, arvosta sitä ja kehu siitä, että hän ilmaisi omia rajojaan.
Mikäli lapsi käyttäytyy usein kiukkuisesti tai ylivirittyneesti, rauhoita myös itseäsi myönteisillä ajatuksilla: “Me selviämme tästä tilanteesta. Tämä asia sujuu jo paremmin.” Vastaa lapsen kiukkuun empatialla ja hyväksynnällä. Kiukkuinen saa olla, mutta mitään ei saa rikkoa eikä ketään satuttaa. Sanoita tilanteita rauhallisella äänellä tai hyräile rauhoittavasti: “Nyt sinua suututtaa tosi paljon X asia. Ymmärrän. Olen tässä, kun haluat jutella tai rauhoittua sylissä.”
Mikäli lapsi vetäytyy, yritä saada lapsi takaisin vuorovaikutukseen. Voit koskettaa, suukottaa tai halata lasta. Ole lapsen lähellä fyysisesti. Katsele lapsen leikkejä tai pelejä ja kysele lapsen puuhista ja anna niistä myönteistä palautetta. Kehu ja innosta luovuuteen. Ole kiinnostunut. Huomaa lapsesi hyvä käytös kehumalla lasta erityisesti aina kun hän toimii toivotulla tavalla. Esimerkiksi: “Olipa sinulla hieno leikki sillä aikaa kuin olin puhelimessa. Haluaisitko nyt jutella hetken?”. Lapsi tarvitsee kuulluksi tulemisen tunnetta voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi.
Nopeita tapoja antaa huomiota ja vahvistaa perheen yhteyttä
Perheen tunnelma koostuu kaikkien perheenjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Minkälainen vuorovaikutus parisuhteessa on? Miten vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa? Minkälainen tunneilmapiiri perheessä vallitsee? Kun kaikki perheen jäsenet ovat hyvässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tunneilmapiiri on turvallinen, perheenjäsenten yhteys virtaa positiivisena. Toisinaan kaikkia kiukuttaa ja väsyttää, mutta vanhempien tehtävä on luotsata perheen tunneilmapiiriä vaikeinakin aikoina.
Perhearjen kiireissä vanhemmat saattavat kokea syyllisyyttä siitä, että lapset eivät saa tarpeeksi huomiota. Silloin auttaa, kun ajattelee, että pienilläkin yhteyden hetkillä on suurta merkitystä. Pitkin päivää voi hymyillä lapselle, näyttää peukkua, silittää poskea. Ja sitten kun pienikin hetki päivään mahdollistuu, nopein keino palauttaa yhteys lapsen kanssa on nauraminen. Minkälainen hassuttelu sopii teille? Tanssiminen? Ilmeily? Vitsit?
Joskus perheissä voi olla haasteena ulkoilla ja liikkua riittävästi. Liikunta lievittää stressiä ja lapset tarvitsevat sitä purkaakseen energiaa. Tähän kannattaa keksiä luovia ratkaisuja. Voisiko päivä alkaa yhteisellä aamujumpalla, leikitäänkö piilosta ennen iltapalaa tai joogataanko yhdessä päivän päätteeksi? Yhteinen peuhaaminen, paini ja riehuminen vahvistaa yhteyttä, naurattaa ja lisää läheisyyttä.
Toisaalta vanhempi voi olla niin puhki koko kotisirkuksen hoitamisesta, että illalla ei jaksa enää mitään. Silloin on hyvä pysähtyä, hyväksyä tilanne ja ajatella myönteisiä ajatuksia selviämisestä. Olisiko illalla aikaa perheen yhteiselle elokuvahetkelle? Koko perhe voi kuunnella yhdessä myös lapsille sopivia rentoutusharjoituksia YouTubesta. Kotityötkin voi tehdä yhdessä musiikin tahtiin tanssien.
Vinkit koteihin:
Rauhoita itsesi! Lapset tulevat myöhemmin muistamaan lapsuudestaan kodin tunnelman ja ilmapiirin, eivätkä välttämättä sitä, mitä esimerkiksi vanhempien työelämässä tapahtui. Mikäli olet itse ahdistunut, vihainen, kärttyinen tai stressaantunut, tunnetilat tarttuvat lapsen käytökseen. Tästä saattaa syntyä perheessä ristiriitoja tai valtavia kiukunpurkauksia. Pyri siis tietoisesti rauhoittamaan itsesi. Hyviä rauhoittumiskeinoja ovat esimerkiksi hengittäminen, mindfulness, jooga, kirjan lukeminen, nukkuminen tai metsässä kävely. On tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta ja purkaa stressiä itselle sopivilla ja terveellisillä keinoilla. Kuormittavassa tilanteessa omilla toimilla ei kannata lisätä stressiä kehoon esimerkiksi juomalla paljon alkoholia.
Ajattele myönteisesti! Usein se, mihin keskitymme, lisääntyy. Stressaavissa oloissa aivot alkavat automaattisesti ajatella yhä enemmän negatiivisesti. Pyri siis tietoisesti ajattelemaan positiivisia asioita ja toista mielessäsi asioita, joista olet nyt kiitollinen. Tsemppaa itseäsi ja lapsiasi: ”Tämähän sujuu hyvin. Selviämme tästä yhdessä.” Kertokaa vitsejä yhdessä ja naurakaa. Vaikeina päivinä tai lapsen raivotilanteissa voi pyrkiä ratkomaan huumorilla tilannetta. Jokaisessa perheessä toimii omanlaisensa huumori ja hassuttelu tai vitsailu saattaa murtaa jään kiukun keskellä.
Suunnitelkaa yhdessä päivän kulku. Jaa päivä lapselle selkeisiin tehtäviin tai osiin. Kun lapsi on mukana suunnitelmassa päivää, hän sitoutuu siihen paremmin. Jos itse vielä teet etätöitä, vaikka lapset ovat jo lomalla, yhteinen suunnittelu voi taata työrauhaakin. Kysy lapselta: ”Mitä rauhallista leikkisit itseksesi palaverini aikana?” Lapsilla voi olla loistavia ideoita itsellään ja välillä vanhempi voi puolestaan ehdottaa jotain uutta legohaastetta tai vesivärimaalausta. Jokaisen tehtävän tai osion jälkeen voit antaa lapselle palkkion, esimerkiksi tarran tai paperitähden. Pyri järjestämään päiväsi niin, että töiden jälkeen on aikaa yhdessäoloon lapsen kanssa. Tähän kannattaa kysyä lapsen ideoita, sillä silloin hän on motivoituneempi sitoutumaan koko päivän suunnitelmaan, kun myöhemmin on odotettavissa yhteinen mieluinen retki, leikki- tai pelihetki. Anna perheen jokaiselle lapselle myös omanlaista yhdessäoloa myös yksilöinä.
Ohjaa lasta lempeästi takaisin suunnitelman pariin, jos lapsi keskeyttää oman työskentelysi. Kuule kuitenkin, ettei lapsella ole jokin hätänä. Sopikaa selkeästi myös se, missä tilanteissa vanhemman työnteon saa keskeyttää. Käytä kun – sitten – lauseita. Esimerkiksi. ”Muistatko meidän suunnitelmamme? Kun tämä palaveri on ohi, lähdemme sitten ulos.” tai ”Kun olen tehnyt tämän homman, sitten tulen katsomaan piirustusta”. Lapset muistavat hyvin loruja tai hokemia ja niitä kannattaa käyttää hyväkseen päivän rutiineissa esim. ”Ensin ruoka, sitten pelataan”.
Huomaa hyvä! Kehu lasta, kun hän puuhailee sovitusti itsekseen. Näin lapsi oppii mitä häneltä odotetaan aikuisten työteon aikana. Kehut ja kannustaminen vahvistavat käytöstä enemmän kuin käskeminen. Kehu lasta jo ideoinnista ja yrittämisestä, eikä vain onnistuneista suorituksista. ”Kiitos, kun annoit minulle työskentelyrauhan” ”Hyvä, että yritit parhaasi” ”Tänäänkin onnistut varmasti yhtä hienosti kuin eilen” “Sinulla on aina hurjan hyviä ideoita omiin leikkeihin, mitähän hauskaa tänään keksisit?”.
Naurakaa ja peuhatkaa yhdessä. Luo päivään hetkiä, jolloin olet läsnä vain lasta varten. Näiden hetkien ei tarvitse olla pitkiä, mutta niitä on hyvä olla joka päivä. Tällöin leikkiessä ei ajatella töitä tai kotitöitä. Annetaan lapsen viedä ihmeelliseen mielikuvitusmaailmaan. Ulkoilkaa mahdollisuuksien mukaan. Ota mallia lapsen kyvystä olla läsnä tässä ja nyt. Kerro lapselle, että nautit yhteisistä hetkistä. “Sinun kanssasi on mukavaa leikkiä ja olla” “Eikö olekin superhauskaa tehdä palapeliä yhdessä?” “Onneksi meillä on toisemme ja kaikkea yhteistä kivaa puuhaa!” “Olet minulle rakas!”.
Riina Haapakoski
Opettaja
Koulutus Elämään Säätiö
