Järvenpäässä otettiin kaksi vuotta sitten käyttöön kiusaamistilanteita selvittämään K-0-toimintamalli (K-0, Selvittämättömiä konflikteja nolla). Tavoitteena on, ettei yksikään konflikti jää selvittämättä.
Tärkeimmät yhteistyökumppanit – jotka liian usein unohtuvat kiusaamiseen liitetyissä keskusteluissa – ovat perheet ja huoltajat. Tätä näkökulmaa ja resurssia meillä ammattilaisillakaan ei ole varaa jättää käyttämättä, sillä juuri kodeista löytyvät lasten elämän tärkeimmät aikuiset ja parhaimmat asiantuntijat, joiden rooli kiusaamisen ehkäisyssä on merkittävä.
Kieltäminen ei yksin riitä
Kiusaaminen on monimutkainen ryhmäilmiö, joka liittyy usein puutteellisiin kaveri- ja tunnetaitoihin. Jo pienestä pitäen kaverina olemista täytyy harjoitella. Hyvänä kaverina olemiseen liittyvät muun muassa itseluottamus ja kokemus siitä, että on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Nämä taidot ja kokemukset ehkäisevät myös kiusaamista.
Kaverisuhteisiin kuuluvat erimielisyydet ja niiden ratkomiseen tarvitaan toimivia keinoja läpi elämän. Ei riitä yksin se, että kasvattaja kieltää tai rankaisee lasta vääränlaisesta tavasta toimia. Sen sijaan kotien on valmisteltava monipuolinen eväskori siihen, miten toimitaan rakentavasti, vaikka harmittaa tai tuntuu epäreilulta.
Lapset tarvitsevat aikuista harjoitteluun
Aika varmasti kaikki tietävät, että töniä ei saa, mutta mitä sitten teen, kun toinen kiilaa? Lyödä ei saa, mutta mitä teen, kun suutun helposti ja toimin ennen, kuin ehdin itse tajuta mitä tapahtui? Haukkua ja kiroilla ei saa, mutta miten puran ärsyyntymiseni? Kiusata ei saa, mutta kun on paha olla.
Lasten ja nuorten pitää oppia, miten toimitaan, kun kohdataan suututtaviakin tilanteita. Lapset tarvitsevat aikuisia opetellessaan keinoja rauhoittumiseen ja apua konfliktitilanteiden ratkomiseen ja läpikäymiseen. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän vielä tarvitsee harjoitusta kaveri- ja tunnetaidoissa.
Eikä se aina ikää katso. Kyllä tunteiden tunnistamiseen ja hallintaan tarvitsevat apua kaikki.
Olemme lasten ja nuorten kanssa työskennellessämme huomanneet, että ahdistuksen, koulupoissaolojen, alhaisen itsetunnon ja yksinäisyyden taustalla on usein kiusaamiskokemus. Ja vaikka kiusaaminen loppuisi, voivat vaikutukset vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen ja arkeen. Onkin tärkeää ratkoa konfliktit paitsi itse tilanteessa, myös niiden jälkeen ja toisaalta toimia niin, ettei niitä pääse edes syntymään. Ehkäisevää työtä tehdään yksilötyön lisäksi erilaisissa ryhmissä, jotka tukevat yhdessä olemisen taitoja sekä antavat keinoja riitojen rakentavaan ratkaisuun.
Rinnakkain riitoja ratkomassa
Koululla kiusaamista selvittäneet aikuiset voivat huomata, että koulun keinot konfliktin selvittämiseksi eivät riitä, jolloin tilannetta helpottaa apu koulun ulkopuoliselta aikuiselta. Tällöin, jos huoltajat antavat siihen suostumuksensa, voidaan mukaan kutsua K-0. Myös huoltajat voivat olla yhteydessä K-0-koordinaattoriin itse ja pyytää apua kiusaamisen selvittämiseen.
K-0 työskentely on puolueetonta, läpinäkyvää ja räätälöidään kuhunkin tilanteeseen parhaiten apua antavaksi. Tuki voi olla lapsi-, huoltaja-, perhe- tai luokkakohtaista. Selvitettävänä oleva tilanne, osapuolten näkemykset ja toiveet määrittelevät, mitä ja milloin K-0 käytännössä tekee.
On ensiarvoisen tärkeää, että tieto kiusaamistilanteista kulkee koteihin. Vanhempi ei voi tukea lastaan, jos ei tiedä, missä mennään. Vanhempi voi vahvistaa lapsen käytöksen muutosta haastavasta rakentavampaan parhaiten silloin, kun kaikilla on sama käsitys siitä, mitä on tapahtunut, miksi ja miten asiassa on hyvä edetä.
Kaupungin palvelut täydentävät kotien kasvatustyötä
Järvenpäässä yksi K-0:n yhteistyöverkostoon kuuluvista tärkeimmistä tahoista on Perhetalo Joutsikki, joka tarjoaa 0–18-vuotiaille järvenpääläisille sekä heidän perheilleen jo varhaisessa vaiheessa apua arjen haasteisiin.
Joutsikin lapsiperheiden hyvinvoinninohjaajat tarjoavat yksilö-, perhe- ja ryhmämuotoista tukea aina vauvavuoden valvomisista teini-iän ihmettelyihin ja itsenäistymiseen saakka. Perhe saa tukea koulunkäyntiin, perheen sisäiseen vuorovaikutukseen, kodin sääntöjen laatimiseen ja käyttöön ottamiseen, ruutuajan rajaamiseen, parisuhteeseen, jaksamiseen, keskittymiseen ja itsetuntoon kuin kaveri- ja tunnetaitoihin liittyvissä asioissa.
Juuri kaveri- ja tunnetaitojen tukeminen ja harjoittelu ovat avainasemassa kiusaamisen – ja monen muunkin ongelman ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Tarvitsemme oikeita kohtaamisia
Haluamme tällä kirjoituksella rohkaista aikuisia tarttumaan mieluummin puhelimeen kuin viestisovelluksiin. Oikea keskustelu ehkäisee kirjoitetun viestin rivien väliin jääviä tulkinnanvaraisuuksia. Lisäksi ratkaisuja voidaan pohtia yhdessä ja ääneen jo ensimmäisen puhelun aikana.
Kiusaamistilanteet ovat aina tunteita herättäviä ja hankalia kaikille osapuolille sekä heidän perheilleen. Kun tunteet ovat suuria, muuttuu vuorovaikutus kodin, koulun tai osapuolten kotien välillä vaikeaksi. Tätä vaurioitunutta vuorovaikutusta K-0 voi pyrkiä palauttamaan. Kaikkien osapuolten väliset kohtaamiset ja kuulluksi tulemisen kokemukset ovat osoittautuneet tärkeimmiksi asioiksi K-0-prosessissa.
Kasvaminen on rankkaa puuhaa ja siihen tarvitaan kaikki se tuki, turva ja rakkaus, jota meillä on yhdessä annettavissa, ihan jokaiselle heistä. Korona ei estä avun saamista – livenä harkiten, turvallisesti Teamsissä ja puhelimitse. Riittää, että soittaa.
Erityisnuorisotyöntekijä, Järvenpään K-0-koordinaattori Emmi Wallin
Nuorisopalvelut, Järvenpään kaupunki
Lapsiperheiden hyvinvoinninohjaaja Emmi Kauppinen
Perhetalo Joutsikki, Järvenpään kaupunki
Tämä kirjoitus on kiusaamista eri näkökulmista käsittelevän K-0-blogisarjan avaus. K-0-toimintamalli on Aseman Lapset ry:n valtakunnallisesti käyttöönotettu malli. Järvenpäässä se on osa perusopetuksen kiusaamisen vastaista toimintaa. K-0:n ytimessä on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu opiskeluhuollon, nuorisotyön, perusopetuksen, perhetyön, poliisin ja sosiaalityön ammattilaisia. Lisäksi kaikissa Järvenpään kouluissa on K-0-toimintamalliin perehtynyt yhteyshenkilö.